Olen jälleen pohdinnan äärellä. Eron jälkeen voi tuntea joko raivoa tai helpotusta, minulla oli alussa helpotus ja nytten alkaa pelottaa se yksinäisyys joka tulee erilleen muuton mukana kylkijäisen. Vielä asutaan jonkin aikaa saman katon alla,mutta muutamien päivien kuluttua tulee se hetki jolloin kaikki on lopussa (THE END). Miten sitten????? Jaksaako taistella vai antaako periksi.... viimeksi annoin periksi ja annoin vain päivien kulua, päivistä tuli viikoja, viikoista kuukausia ja kuukausista vuosia joita vietin yksin... kului lähes 11 vuotta ennen kuin uskalsin ottaa etes jonkinlaista kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen... kysymys kuuluukin: kuinka pitkään nytten menee????? Vastausta ei voi tietää... silloin painoa kertyi lähes 40kg ylimääräistä kun ei napannut välittää itsestään niin pätkän vertaa..... mutta suurin mörkö on se herra yksinäisyys joka kolkuttelee olkapäihin tulevaisuudessa.... Tälläistä minä pohdin lähes päivittäin nykyisin... Pelokas pieni pullea hamsteri päättää tämän pohdiskelun tähän.....